Hola.
Tämä ei ole kauheasti kerennyt täälläkään käymään, olevinaan ollut kiire kun loma loppu ja alko työt,vaikka tosin kerkesin viimeviikollakin olemaan yhden päivän sairaslomalla. Kiitos punkin pureman, joka auheutti kauhean turvotuksen oikeassa sisäreidessä eikä mennyt koipikaan suoraksi.Nyt ollaan kahden viikon antibioottikuurilla, viikko olis vielä jäljellä, josko jotain auttais, tiedä häntä.
Sitten viikon päästä pitäisi mennä verikokeisiin katsomaan tartuttiko se punkki minuun mitään vai ollaanko tässä olevinaan terveitä.
Viikonloppuna tein Laurin vanhemmille/siskolle synttärikakun marenkikuorella ja yllätyin, miten hyvin onnistuin loppupeleissä, miettien että olen kerran aikaisemmin käsitellyt marsipaania ja siitäkin on 4vuotta aikaa.
Synttärit tuli ja meni ja kakkuni sai kauheasti kehuja, ja sainpa kuulla sitten , että joudun tästälähin aina tekemään kakun juhlaan kun juhlaan, makukun oli niin suun mukainen
(Tästä voimme kiittää kinuskikissaa , jolla on niin selkeät ohjeet, että niitä on helppo seurata ja saada maistuvia kakkusia aikaan ).
Täytyykin siis tutkia sivustoa ja harjotella kakkusten tekemistä lisemmin, harjoitushan sen mestarin tekee. Eipä sillä, tykkään kyllä leipoa, kunhan olisi joku joka syö. Meitäkin kun on vaan kaksi tässä taloudessa, eikä ihan kissoille viitsi herkkuja syöttää.
Tämä viikko alkoi mukavissa merkeissä, tai oikeastaan enteili sitä jo sunnuntainna.
Oikeaa käsivartta alkoi pakottamaan ja kädestä meni voimat. Pakotus siirtyi oikean puoleiseen jalkaan ja tuntui kun minulta riivittäisiin lihaksia irti. ei kiva.
Maanantai aamuna soitin töihin, etten tule, koska en ole kunnossa. LÄäkäri oli 09:40 ja sain kolme päivää sairaslomaa, mutta en kunnon selitystä mikä on, " se voi olla jännetulehdusta, tai johtua punkista tai sinua särkee tai tai tai viikon päästä sitten tietää paremmin".
Lääkäristä kotiin saavuttuani, en voinut uskoa silmiäni. Keittiö oli täynnä lasinsirpaleita, multaa, kukkasia ja vettä. Enää en tiennyt, itkeäkö vaiko nauraa.
Kaunis kummilta saamani maljakko oli tuusannuuskana lattialla, samoin lasi missä oli morsiuskimppu(jonka sain häistä joissa olimme). Aloinpa sitten viimeisillä voimillani lakaisemaan imuroimaan ja luutuamaan keittiön lattiaa, ja sitten tutkimaan kisujen tassut, ettei pojilla ole siruja anturoissaan.
Viimein pääsin kellahtamaan sohvalle ja tuijottamaan televisiota ja elleniä.idolini.
Tosin nukahdin kesken kaiken, kun iski väsymys ja oli annettava periksi.
Herätessäni alkoi yskiminen, nuha ja silmien vuoto. Oloni oli aivan hirveä. Kuumekin näytti olevan tuloillaan.
Oloni oli siis todella hehkeä, paremmasta tietoakaan, ja kun lisätään tähän vielä naapurin ihana nainen joka möykkää tuolla pihalla kauhean kovaa, on ilo irti!.
Nyt makoilen sohvalla nokka tukossa ja silmät turpeessa,joka paikkaa koloattaen ja kuolen tylsyyteen viimeistään, jos en muuhun. Ellen loppui ja enää telkkaristakaan ei tule mitään.
Taidan kaivaa esiin rottatuillen ja katsoa sen nauttien päärynämehujäitä.
Siis oikein hyvää tiistain jatkoa kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti